Contact

Syyt ja riskitekijät

Mik­si minulla on lupus?

Lää­kä­rin­ne ei toden­nä­köi­se­sti pysty vastaa­ma­an tähän täy­sin tyydyt­tä­vä­sti, sillä lupuk­sen tark­ko­ja syitä ei tun­neta. On muun muas­sa ole­mas­sa genee­t­ti­nen alt­ti­us SLE:lle, mikä ei ole sama asia kuin peri­nn­öl­li­nen sairaus. Myös ympä­ristö­te­ki­jö­illä, hor­mon­eil­la ja elä­män­ta­voil­la näyt­tää ole­van merkitystä. 

Sys­tee­mi­nen lupus erythematosus …

… on auto­im­mu­uni­sairaus, eli immu­uni­jär­je­stel­mä toimii vir­heel­li­se­sti. Se, mikä tähän tark­al­leen joh­taa, on edel­leen tut­ki­muk­sen kohteena. 

Wiki­pe­dia tar­jo­aa hyvän joh­da­tuk­sen immuunijärjestelmään:

“Immu­un­iso­luil­la on meka­nis­me­ja, joiden avul­la ne voi­vat hyö­kätä viruk­sia, solu­ja, loi­sia ja myös yksit­täi­siä kemi­al­li­sia raken­tei­ta vasta­an ja tar­vittaes­sa tuho­ta ne. Tätä var­ten on välttämä­tön­tä tun­ni­staa tau­di­nai­he­ut­tajat hyök­kää­mät­tä samal­la eli­mis­tön omia raken­tei­ta, hyö­dyl­li­siä mikro-orga­nis­me­ja tai ihol­la ja lima­kal­voil­la ole­via har­mit­to­mia vier­a­sainei­ta vasta­an. (…) Jo pelkkä erot­te­lu eli­mis­tön omien ja vierai­den solu­jen väl­illä on ongel­ma, jota ei pidä aliarvioida (…).” 

Wiki­pe­dia

netdoktor.ch …

… selit­tää yksin­ker­tai­se­sti, mitä auto­im­mu­uni­sairaus on:

Auto­im­mu­uni­sairau­des­sa puo­lust­us­jär­je­stel­mä hyök­kää eli­mis­tön omaa kudo­sta vasta­an ja tuho­aa sitä.

Se, mitä kudo­sta vasta­an hyö­kätään, riip­puu immu­uni­sairau­den tyypi­stä. Norm­aa­li­sti immu­uni­jär­je­stel­mä toimii vain eli­mis­töl­le hai­tal­li­sta vier­a­sta mate­ria­alia vasta­an, eli ennen kaik­kea tau­di­nai­he­ut­ta­jia, kuten viruk­sia, bak­tee­re­ja tai sie­niä. (…) Auto­im­mu­uni­sairau­des­sa tämä erot­te­lu ei enää onni­stu: puo­lust­us­jär­je­stel­mä pitää tiet­ty­jä eli­mis­tön omia raken­tei­ta vir­heel­li­se­sti vierai­na ja yrit­tää tuho­ta ole­te­tut tun­keu­tu­jat. Auto­im­mu­uni­sairau­de­sta riippuen tähän osal­li­stuu immu­uni­jär­je­stel­män eri osia. Toi­saal­ta tiet­ty­jä solu­ja (esim. T‑lymfosyyttejä), mut­ta myös eri­ty­isiä pro­te­i­i­ne­ja, niin sanot­tu­ja vasta-ainei­ta. Kun vasta-aineet käyt­täy­ty­vät auto­im­mu­unis­e­sti eli hyök­kää­vät omaa kehoa vasta­an, nii­tä kuts­uta­an auto-vasta-aineiksi. 

net­Dok­tor

SLE:n ja pahe­n­emis­vai­hei­den lau­kai­se­vat tekijät

SLE:lle on toden­nä­köi­se­sti ole­mas­sa genee­t­ti­nen alt­ti­us. Kui­ten­kin juuri tie­tyt lau­kai­se­vat teki­jät saavat sairau­den puhkeamaan. 

SLE voi lau­e­ta usei­den teki­jö­i­den vai­ku­tuk­se­sta, eli ens­im­mäi­nen pahe­n­emis­vai­he aihe­ut­taa ens­im­mäi­set oireet. Samat teki­jät voi­vat myö­hem­min aihe­ut­taa lie­viä tai vai­kei­ta pahenemisvaiheita. 

Täll­ai­sia teki­jöi­tä ovat: infek­ti­ot, nais­suku­puo­li­hor­mo­nit kuten estro­ge­eni (pahe­n­emis­vai­hei­ta eri­tyise­sti mur­ro­siäs­sä tai ras­kau­den jäl­keen), ultra­vio­let­ti­valo (aurin­gon­sä­te­et), D‑vitamiinin puute, stres­si jne. voi­vat olla niin sanot­tu­ja lupuk­sen pahe­n­emis­vai­hei­den trig­ge­rei­tä (lau­kai­si­jo­ita).

Tosia­sia on, että sys­tee­mises­sä lupus ery­the­ma­to­s­uks­es­sa on kyse immu­uni­jär­je­stel­män häiriöstä.

Immu­uni­jär­je­stel­män vir­heel­li­nen säätely 

Jos lupuk­sel­le on genee­t­ti­nen alt­ti­us, niin sano­tut “trig­ge­rit” voi­vat lau­kai­sta sairau­den tai myö­hem­mät pahenemisvaiheet.

  • Genee­t­ti­nen alt­ti­us ja ympä­ristö­te­ki­jät. Lupus ei ole peri­nn­öl­li­nen sairaus var­si­nais­es­sa mer­ki­tyk­ses­sä. Riski, että sairastu­neen hen­ki­lön lap­si saira­stuu myös SLE:hen, on vain 5 % (poi­ka 1–2 %, tyt­tö 5–10 %).
  • Hor­mo­nit: suuret estro­ge­eni­an­nok­set tai kohon­nut pro­lak­tii­ni (ime­tyk­sen aika­na) voi­vat vai­kut­taa lupuk­sen aktiivisuuteen.
  • Aurin­gon­va­lo ja ultra­vio­let­ti­valo (UV-valo tai UV-säte­et). Aurinko ja UV-valo tuho­avat iho­so­lu­ja ja vapaut­tavat solun tuma­kom­pon­ent­te­ja, mikä joh­taa auto­im­mu­uni­re­ak­tio­on. Tämä ei välttämät­tä tapah­du välit­tö­mä­sti, vaan voi ilme­tä myös viik­ko­ja myöhemmin. 
  • Stres­si: psy­ykki­nen ja fyysi­nen yli­ku­or­mitus vai­kut­taa hai­tal­li­se­sti immuunijärjestelmään.
  • Infek­ti­ot: tau­di­nai­he­ut­tajat aihe­ut­tavat infek­tio­ita ja aktivoi­vat immu­uni­jär­je­stel­mää. Tämä voi lau­kai­sta lupuk­sen pahe­n­emis­vai­hei­ta. Yksi viruk­si­sta, jot­ka voi­vat lau­kai­sta tai pahen­taa lupu­sta, näyt­tää ole­van Epstein–Barr-virus (mono­nu­kleo­o­sin aiheuttaja). 
  • Lääk­keen aihe­ut­ta­ma SLE: lääk­keen aihe­ut­ta­ma lupus on eri­ty­is­muo­to, joka ilme­nee vain lääk­keen käy­tön yhtey­des­sä ja hävi­ää, kun lää­ki­tys lopetetaan.