Contact

Sairau­den kulku

Miten sairaus etenee?

Lupus voi aihe­ut­taa monen­lai­sia oirei­ta, jot­ka ovat usein epäs­pe­si­fi­siä ja voi­vat esi­in­tyä pääl­lek­käin mui­den sairauk­si­en kanssa.

Lupus on kroo­ni­nen sairaus, joka ete­nee epä­säänn­öl­li­si­nä aktii­vi­su­us­vai­heina eli pahe­n­emis­vai­heina, ja se ilme­nee joka­i­sel­la sairastu­neella hyvin yksil­öl­li­se­sti. Pahe­n­emis­vai­hei­den väl­illä on oireet­to­mia tai vähäoi­rei­sia jak­so­ja, joita kuts­uta­an remis­siok­si. Riippuen sii­tä, mihin eli­mi­in sairaus vai­kut­taa, SLE voi ilme­tä lie­vä­nä, vai­ke­a­na tai hen­gen­vaar­al­li­se­na sairau­te­na. Ens­im­mäi­nen pahe­n­emis­vai­he voi alkaa mis­sä iäs­sä tahansa. 

Lupus kehit­tyy hii­pi­en, ja sairau­den aihe­ut­ta­ma rasi­tus lisään­tyy yleen­sä iän myö­tä, vaik­ka tätä voida­an usein tas­a­pai­not­taa vähem­män vaa­tiv­al­la elä­män­ta­val­la. Lisäk­si uusia SLE-hoi­to­ja kehite­tään jatkuvasti. 

Kos­ka yksil­öl­li­stä sairau­den kul­kua ei voida ennus­taa var­masti etu­kä­te­en, säänn­öl­li­set lää­kär­in­tar­ka­stuk­set ovat välttämättömiä.

Hoi­don tavoit­tee­na on ehkäi­stä pahe­n­emis­vai­hei­ta tai vähen­tää niiden voimakkuutta.

Näi­hin kuulu­vat muun muas­sa ihot­tu­mat, nivel­s­är­ky, väsy­m­ys, kuume, rin­ta­ki­pu, hiusten­läh­tö ja munuai­son­gel­mat. Tämä oirei­den moni­nai­su­us voi vai­keut­taa sairau­den erot­ta­mista mui­sta sairauksista. 

Lupus voi muistut­taa mui­ta auto­im­mu­uni­sairauk­sia, kuten nivel­reu­maa, Sjögre­nin oireyh­ty­mää tai fibro­my­al­giaa. Oirei­den saman­k­al­tai­su­us voi joh­taa seka­an­nuk­si­in ja vai­keut­taa dia­gno­o­sin tekemistä. 

Ylei­soi­reet

Monet sairastu­neet tun­te­vat itsen­sä sairaik­si, väsyn­eik­si ja uupuneiksi.

Väsy­m­y­stä (fatiik­kia) esi­in­tyy lähes kai­kil­la. Mui­ta ylei­siä ylei­soi­rei­ta ovat lie­vä kuume ja selittämä­tön painonpudotus. 

Lihak­set, jän­teet, luut

Lihak­set ja jän­teet kipey­ty­vät ja tuleh­tu­vat usein sama­nai­kai­se­sti niv­el­ten kanssa.

Har­vin­ai­sis­sa tapauks­is­sa esi­in­tyy asep­ti­sta luune­kroo­sia (luu­alueen ver­en­kier­tohäi­riö), joka aihe­ut­taa kipua.

Niv­el­tu­leh­duk­set

Nivelki­vut ja niv­el­tu­leh­duk­set (art­ri­it­ti) ovat hyvin ylei­siä lupuksessa. 

Ne vai­kut­tavat eri­tyise­sti sor­mi­in, käsi­in, olka­päi­hin ja polvi­in. Toi­sin kuin nivel­reu­ma (RA), lupus vau­rioit­taa har­vo­in niveliä. 

Ray­nau­d’n oireyhtymä

Ray­nau­d’n oireyh­ty­mäs­sä sor­mi­en (tai var­pai­den) veri­suo­net supi­stu­vat kyl­mäs­sä niin voimak­ka­as­ti, että ver­en­kier­to kes­key­tyy minuuteiksi.

Kohtauk­seen liit­tyy piste­lyä ja se voi olla erit­täin kivu­li­as. Lisä­tie­toa Ray­nau­d’n oireyh­ty­mä­stä löy­tyy sklero­der­ma-sairaus­kuv­auk­sen alta. 

Sklero­der­ma-sairaus­kuv­aus

Iho

Lupus vai­kut­taa eri­tyise­sti aurin­gol­le alti­stuvi­in iho­alu­ei­si­in kas­vois­sa, dekol­te­el­la ja käsissä.

Joka kol­man­nel­le sairastu­neelle kehit­tyy per­ho­sen muo­to­inen ihot­tu­ma nenän ja pos­ki­en pääl­le. Lisäk­si voi esi­in­tyä läis­kit­täi­siä iho­muutok­sia eri puol­il­la kehoa. Pahe­n­emis­vai­he voi myös lisätä hiusten­läh­töä. Mui­ta mah­dol­li­sia ongel­mia ovat lima­kal­vo­haavau­mat nenäs­sä, suus­sa tai emättimessä. 

Veri ja imuneste

Lupuk­sen pahe­n­emis­vai­he ilme­nee ver­iso­lu­jen mää­rän vähenemisenä.

Tämä voi kos­kea puna­so­lu­ja, ver­i­hi­u­ta­lei­ta tai val­ko­so­lu­ja. Lisäk­si imu­s­ol­muk­keet voi­vat turvota. 

Sydän, ver­en­kier­to ja keuhkot

Hen­ge­nah­di­stus tai veri­set yskökset ovat merk­ke­jä keuh­ko­ku­dok­sen tulehduksesta. 

Kipu syvään hen­git­täes­sä voi vii­ta­ta keuh­ko­pus­sin tai sydän­pus­sin tuleh­duk­seen. Har­vo­in sys­tee­mi­nen lupus ery­the­ma­to­des aihe­ut­taa sydän­li­hak­sen tai sydän­läp­pi­en tulehduksia. 

Anti­fos­fo­li­pi­dioireyh­ty­mä

Ver­i­hy­yty­mät

Pienellä osal­la lupus-poti­lais­ta esi­in­tyy anti­fos­fo­li­pi­dioireyh­ty­mä. Se ilme­nee lisään­ty­nee­nä ver­i­hy­yty­mi­en muo­d­ostu­mi­se­na, mikä joh­taa trom­boo­sei­hin ja embolioihin. 

Her­mot

Mie­li­al­an vaih­telut ja päänsärky

Lupus voi aihe­ut­taa mie­li­al­an vaih­te­lui­ta, pään­s­är­kyä, kes­kit­ty­mis­vai­keuk­sia, kou­ri­stus­kohtauk­sia, tun­tohäi­riöi­tä tai halv­auk­sia. Har­vin­ai­nen vai­ku­tus sil­mi­in voi joh­taa näköhäiriöihin. 

Lii­tän­näis­sairau­det

Lupus vai­kut­taa koko keho­on, eikä aina ole sel­vää, mikä kuuluu perus­sairau­te­en ja mikä on liitännäissairaus.

Monien mah­dollisten oirei­den lisäk­si lupus voi eri­tyise­sti edi­stää osteo­po­roo­sin kehit­ty­mi­stä sekä joh­taa (sekun­da­a­ri­seen) Sjögre­nin oireyh­ty­mään.